Kaikkien tulisi harrastaa piirtelyä! Edes joskus.

Joskus iskee piirtelyinspiraatio ja usein tulee piirrettyä niin hyvin, että valmiiseen kuvaan on itsekin tyytyväinen. Joskus taas tuntuu, että jo pelkkä luonnostelu on ihan yhtä suttua, ja se pilaa fiiliksen koko touhusta. Usein syynä suttuun on se, että mielenkiinto loppuu kuvauksena olevaan aiheeseen, ja työn tarkkuus herpaantuu. 

Mutta se onnistumisen tunne on varsin mukava, varsinkin kun se ei tule kovinkaan usein. Muutaman kerran on tullut julkaistua piirros, joka omasta mielestä on vähemmän onnistunut. Aina kun semmoista piirrosta katsoo, niin ne itse tehdyt epäonnistumiset pomppaa väkisin silmille ja siihen ei osaa olla tyytyväinen, vaikka muut sitä kuvaa olisikin kehunut hienoksi. Sehän siinä ärsyttääkin, että vain itse näkee ne virheet. 

Ajattelin, että ehkä tännekin blogiin olisi syytä laittaa muutama kuva viime hetken onnistuneista kuvista. 

Yhtenä päivänä katselin Disneyn Karhuveljeni Kodan ja siitä sain ajatuksen, että karhu olisi ehkä kiva piirtää. Siispä ryhdyin tuumasta toimeen, ja Disney-tyyliä oli ihan kiva kokeilla, niinpä Kenai-hahmo sai toimia mallina. Ja ihan hyvin toimikin. Väritysvaiheessa unohdin tyystin hahmon silmät värittää, mutta meneehän ne valkoisenakin.

Mustavalkotyöksi jäänyt muusikkolintu. Kaverilla on kitara ollut suhteellisen kovassa käytössä. 

Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi. Viime vuonna, tasan tarkkaan Aleksis Kiven päivänä, päätin kunnioittaa herraa ikuistamalla hänet piirroksiini. Tämän piti päätyä Facebookiin asti, mutta jostain syystä jäi julkaisematta yhtikäs missään. Ehkä tämä nyt pääsee oikeuksiinsa täällä.

Vielä lisää eläinhahmoja. Näitä on kyllä ihan hauska piirtää. Eräs työkaveri viime kesänä totesi, että "Taidat tykätä piirtää vaan koiria" ja siitä tuli hieman MauriKunnasmainen olo. Olen yrittänyt päästä vähän koirien piirtelystä eroon, mutta ne on yllättävän helppoja ja yleensä tulee ekana mieleen. Tämä kuva sen sijaan on erään lauantai-illan väsynyt vitsi- ja piirrosidea joka alkoi huvittaa, ja niinpä se päätyi paperille. Harvoin olen tyytyväinen väsyksissä tehtyihin piirroksiin, mutta tämä on kyllä omastakin mielestä onnistunut. Julkaisun kanssa jahkailin, koska ajattelin että monihan pitää kuvaa varmasti ihan naurettavana. Mutta joskus täytyy olla naurettava! Myönnettäköön, että näen itseni tuossa pikkukalassa.