Sairaslomailua..

Viikonlopun kestäneen korkean kuumeen takia (joka lopulta jatkui tiistaihin asti) menin sitten maanantaina käymään terveydenhoitajan luona, että saisin sairastodistuksen töihin. Se hoitaja olikin yllättävän perinpohjainen, kun se alkoikin tutkia oikein kunnolla, otti tulehdusarvot ja kaikki mahdolliset testit. Harvinaista, koska yleensä tuolla Kuusaan terveysarvauskeskuksessa ne tutkinta menetelmät on potilas kertoo oireet ja hoitaja määrää buranaa ja takasin kotiin lepäämään-tyyppiä. Erään tuttuni äiti kuoli tuolla hoitomenetelmällä, kun ei tarpeeksi tutkittu. Mutta tuo osasi asiansa!

Tulehdusarvot oli kuin olikin vähän koholla, niinpä aluksi sain keskiviikkoon asti sairaslomaa, mutta hoitaja halusi nähdä minut vielä seuraavana päivänä, että mitataan tulehdusarvot uusiksi. Seuraavana päivänä tulehdusarvoissa ei ollut tapahtunut muutosta, niinpä sairaslomani sai jatkua koko viikon mittaiseksi. 

Nyt olo on ollut jo parempi, eilen ei enää ollut kuumettakaan. Olen kuitenkin ottanut hyvin rennosti, eli maannut Bondin kanssa sohvalla ja katsonut Disneyn klassikkoleffoja. Eilen katselin Keisarin uudet kuviot, joka on edelleen yksi suosikeistani, se jaksaa aina naurattaa. Ja tänään katselin Aarreplaneetan, joka on mainio leffa kaikinpuolin myös. 

Kuumeessa ollessani en saanut oikein hyvin edes nukuttua, katselin siis Oscar-gaalankin alusta loppuun, tosin paikoitellen tuli torkahdeltua pieniin houreuniin, mutta pysyin kuitenkin koko ajan kärryillä gaalassa. Harmitti, ettei Gary Oldman saanut Oscaria, vaikka sen olisi ansainnutkin. 

Unet kun tuli mainittua, niin kuumeisena sitä näkeekin vasta jänniä ja mielenkiintoisia unia. Suurin osa niistä oli kyllä ihan sekavia ja en aina ollut ihan varma itsekään, että tapahtuiko ne tapahtumat ihan oikeasti vai oliko ne unta, mutta yleensä jälkeenpäin selvisi, että olin nähnyt sekavaa unta. Yksi uni jäi erityisesti mieleen: Olin siinä unessa jossakin metsässä ja siellä oli joitain muitakin, ihan tuntemattomia heppuja, enkä edes tienny mitä siellä niiden seurassa edes tein. Yhtäkkiä ympärillä alkoi puut kaatua ja niitä joutu väistelemään, luultavasti osa porukasta ei onnistunu väistämään, kun meitä oli hetkessä enää vain muutama jäljellä. Bongasin kauempaa miehen joka veti perässään vaaleanpunaista pulkkaa. Yritin sille huutaa että tulis auttamaan ja neuvois meidät ulos metsästä mutta se mies vaan seistä toljotti siellä, kunnes käänsi hitaasti selkänsä ja käveli pois. Mutisin sen perään jotain että kiitos avusta vaan... 

Kun se mies oli hävinny näkyvistä sen pulkkansa kanssa, niin ympäriltä alkoi kuulua outoa siritystä ja samassa joku jo siitä huomattavasti pienentyneestä porukasta huomasi, että meitä kohti tuli paljon isokokoisia heinäsirkkoja, ja niitähän ei päässy pakoon edes juoksemalla, paitsi minä onnistuin jotenkin niistä selviämään. Lopulta ku olin yksin siellä metsässä, ni tunsin niskassani kutinaa, huomasin että mun niskassa kulki muurahainen. Samassa huomasin, että se koko maa jalkojen alla oli täynnä niitä pieniä muurahaisia ja niitä oli minussakin miljoonittain ympäriinsä. Ja vaikka niitä kuinka rapsikin pois, niin niitä tuntui tulevan koko ajan lisää. Lopulta ne söi minut elävältä. Minä en ollut kuitenkaan unessa se "minä", vaan olin se joka näki kaiken tapahtuneen. Jännää. Sitten kun heräsin, niin kuumemittari näytti taas lukemaa 39.5...